KEHO

Ensimmäinen huomion kohde on keho. Todennäköisesti ongelmallisessa tilanteessa olet kokenut jonkinlaista epämukavuutta kehossa. Kehossa on usein mukavinta olla silloin, kun se on rentoutunut. Siksi on oleellista opetella rentouttamaan keho, ensin helpoissa ja myöhemmin yhä vaikeammissa tilanteissa. Rentoutunut keho luo perustan pysähtymiselle ajatusten ja tunteiden äärelle ja muutoksen mahdollisuudelle.

Millä tavoin kehon rentouttamista harjoitellaan? Tähän on olemassa lukuisia erilaisia keinoja, joista toiset sopivat toisille paremmin kuin toiset. Helpoimpia keinoja ovat kuitenkin hengitykseen keskittyminen ja toisaalta "jännitys-rentous"-lihasharjoitukset. Rennon lihaksen vastakohta on jännittävä lihas, joten jännityksen jälkeen rentouttamalla saadaan helpoiten ero näiden tilojen välillä esille. Hengitykseen keskittyminen on sinänsä paras keino aloittaa rentoutumisen harjoittelu, koska se toimii missä tahansa paikassa ja tilanteessa.

Kun keskityt hengittämiseen, älä pyri muuttamaan mitään. Halutessasi voit kuvitella, miten sisään hengittäessäsi ikäänkuin hissi kulkisi häntäluusta hitaasti ylös päälaellesi selkärankaa pitkin ja ulos hengittäessäsi samainen hissa laskisi alas selkärankaa pitkin. Tämä mielikuva saattaa auttaa hengityksen rauhoittamisessa, mutta sitä ei tarvitse tietoisesti ajatella. Voit kiinnittää huomiota myös siihen, hengitätkö pinnallisesti rintakehällä vai osallistuuko pallea hengitykseen (eli nouseeko ja laskeeko vatsasi hengittäessä), jolloin se on rauhallisempaa ja syvempää. Hengitys kuitenkin usein itsestään syvenee, kun keskität siihen huomiosi ja näin rauhoitat itseäsi.

Tunnet parhaiten kehon lihasten jännityksen tai rentouden käymällä hitaasti läpi kehosi varpaista päähän ensin jännittämällä ja sitten vapauttamassa jännityksen eri lihasryhmissä. Kun olet tehnyt tällaista harjoitusta tarpeeksi kauan, pystyt "skannaamaan" kehon jännitys-/rentoustilat pelkästään käymällä mielikuvissa koko kehon lihakset läpi ilman erillista lihasten jännittämistä.

Viimeinen kehon mukavuuteen vaikuttava seikka ovat perustarpeet. Mikäli ne ovat epätasapainossa, sinulla voi olla epämääräinen paha olo, etkä ehkä ymmärrä, mistä se johtuu. Usein onkin vaikea ymmärtää, miten paljon perusasiat, kuten riittävä nukkuminen, lepo, liikunta ja oikeanlainen syöminen vaikuttaa olotilaan. Esimerkiksi väsyneenä on todella vaikea pitää kiinni terveellisestä ruokavaliosta. Näitä tasapainotettavia perustarpeita ovat lisäksi hyvät ihmissuhteet, riittävä kosketus sekä hyväksytyksi tuleminen.

Pohdi siis hetki omaa tilannettasi. Ovatko edellä mainitut elämässäsi tasapainossa? Onko jotain liikaa tai liian vähän? Millaisia muutoksia sinun kannattaisi heti tehdä, jos voit? Tarpeiden kohdalla olennaista on itsetuntemus. Kuinka paljon minä tarvitsen unta ja lepoa? Minkälainen liikunta tekee minulle hyvää? Kuinka usein minun olisi hyvä sitä harrastaa? Minkälainen ruoka sopii minulle, mistä minulle tulee hyvä, mistä huono olo? Kuinka paljon tarvitsen ihmiskontakteja, kuinka paljon yksinoloa? Mikä määrä kosketusta on minulle riittävä ja missä tilanteissa tarvitsen kosketusta? Kenen hyväksyntä on minulla tärkeää, kenen hyväksynnällä ei ole merkitystä?

Tee tarpeiden kohdalla muutoksia niin, että koet niiden olevan tasapainossa ja tukevan parhaalla mahdollisella tavalla hyvinvointiasi. Kun ne ovat kunnossa, voit ajatella, että sisäisen talosi perustat ovat vakaat ja tukevat sinua vähän tuulisemmassakin säässä.